Otsikon lause on kiusannut minua viime viikkoina yhä enemmän. Nälästä, puutteesta, erilaisista tulevista ajoista ja ruokatuotannon muutoksista tulee uutisia lähes päivittäin eri medioiden kautta. Toisaalta kyllä siihen kiinnittää toisella tavalla huomiota, kun asiaa muutenkin on pohtinut. Minä mietin vain, että miten paljon on aikaa? Ruokakaupoissa kierrellessä suorastaan hävettää ajatella, että nämä hyllyt olisivat jonain päivänä tyhjiä. Se tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta yltäkylläisyyden ja runsauden keskellä.
Olen seurannut ihmisiä kaupoissa ja heidän toimintaansa. Suurin osa ostaa parin päivän tarpeet pieneen kauppakoriin ja yhtä pussia kantaen lähtevät kaupasta. Ajattelen, että he eivät huolehdi huomisesta, he eivät murehdi riittääkö ruoka vielä toisena päivänä. Toiset taas ylpeästi keräävät tarpeeseen ja vielä ylikin. Eräs henkilö oli nähnyt erään miehen auton takapenkin täynnä näkkileipää ja säilykepurkkeja. Ei niitä ihan pienellä kauppakorilla ollut kuljetettu, tai mies oli kerännyt ostamassa tavaransa useasta eri kaupasta. Kukapa tietää. Me kyllä osasimme liittää tämän toiminnan varautumiseen. Kukaan ei huvikseen osta sellaisia määriä pitkään säilyviä ruokia.
Nyt kallistuvat ruoka, polttoaine ja asuminen - korkotaso suuntamassa pariin-kolmeen prosenttiin: " Kenenkään ei pitäisi vielä joutua pulaan" Linkki
Otsikot kyllä myös lohduttelevat ihmisiä. Kaikesta uutisoinnista huolimatta, ei mitään hätää. Vähän nämä vaan kallistuvat, mutta kukaan ei joudu pulaan. Ei tietenkään joudu, kun perusturvan tasoa nostetaan. Se tässä näyttäisi olevan johtopäätöksenä. Pienituloisia ei jätetä pulaan, mutta keskituloiset työssäkäyvät ihmiset maksavat suurimman hinnan. Uskon, että nämä muutokset johtavat perustuloon, jolla turvataan kaikkein heikommassa asemassa olevien tilanne. Tämä onkin itselleni melkoinen ristiriita. Kansamme keskellä on todella heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ja paljon. Heidän lisäkseen on niitä henkilöitä, joita on vuosikausien ajan tuotu Suomeen perusturvan varaan elämään. Osa heistä elää koko elämänsä perusturvan varassa, vaikkakin ehkä heidän lapsensa ovat saaneet Suomessa kouluttautua ja käyvät töissä. Monella ei lähtökohtaisestikaan ole edellyksiä työntekoon motivaation puutteen tai kielitaidon puutteen vuoksi.
Ukrainalaispakolaisia alkaa olla Suomessa jo 30 000, joten ei ihan pikkusummalla heitäkään elätetä. Tähän tietenkin sanotaan, että : mutta ukrainalaiset ovat kovia tekemään töitä. Uskon sen ja tiedänkin sen. Ukrainalaiset ovat olleet jo pitkään osa Suomen kausityöntekijäreserviä. He eivät pelkää töitä vaan tarttuvat toimeen toisin kuin vuoden 2015 tulleet "pakolaiset", joiden työpanosta vielä odottelemme kunnes sodan traumat väistyvät ja työkyky palaa. Ukrainalaisten joukossa on erityisen paljon äitejä ja lapsia, jotka automaattisesti saavat osuuden suomalaisesta sosiaaliturvasta eikä heillä ole mitään tarvetta mennä töihin. Uskon että pian he oppivat, että pysymällä kotona tienaa enemmän kuin menemällä töihin. Äityispäivärahat, lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuet sekä ilmainen terveydenhuolto, sosiaalihuolto ja tulkkauspalvelut ja mitä vielä mahtaakaan olla... alkavat juosta heti..., ketä heistä kiinnostaa enää sen jälkeen työnteko? Vaikka olisi halujakin tehdä töitä? Oikeasti!
Suomen inflaatio kiihtyi viime kuussa seitsemään prosenttiin, mikä on suurin luku sitten helmikuun 1990. Myös kuukausikohtainen hintojen nousu on ollut poikkeuksellisen suurta. Asuntolainojen korotkin tulevat nousemaan lähitulevaisuudessa, mutta pääekonomistin arvioin mukaan eivät sietämättömän korkeiksi.
En ymmärrä talouspolitiikasta mitään enkä inflaatiosta tai sen mekanismeista, mutta muistan tuon ajankohdan mistä tuossa puhutaan. Vuosi 1990 vielä oli huoletonta ja mahtavaa. Olin raskaana, kävin töissä sijaisena, oli vastarakennettu omakotitalo ja tulevaisuus näytti hyvin valoisalta. Mutta vuoden kuluttua tuosta ajankohdasta ja hieman jälkeen oli aivan toinen ääni kellossa. Vuoden 1991 aikana alkoi lama, jonka seurauksia kantaa vieläkin moni ihminen. Monet yrittäjät menettivät elantonsa, yrityksensä ja monet ihmiset työnsä. Työt loppuivat kuin seinään, kun alettiin sellainen säästökuuri, jota nykypolven ihmiset eivät voi käsittää. Seurasi työttömyyttä, puutetta ja niukkuutta. Mutta ihmiset selvisivät siitä.
Kun väläytellään noita aikoja tässä yhteydessä, niin alkaa kyllä pelottamaan. Noihin aikoihin sentään lämmittäminen ja sähkö olivat ihan sikahalpoja. Nyt kun tähän iskee kaikki mahdollinen, niin on leikki kaukana. Asuntolainan korotkin taisivat silloin olla hiukan toisenlaiset kun nykyään. Kuulin eräänä päivänä televisiosta lausunnon, jossa lohdutettiin että säästöjen korotkin nousevat samalla. Ei se paljon taida asuntovelallisia lohduttaa. Mikä on sietämätön taso, jolle kaikki nämä voivat nousta? Suomalaiset eivät nouse barrikaadeille kovinkaan helposti, vaikka olisi aihettakin. Ei tunnu sietämättömältä vielä bensankaan hinta, koska ihmisiä on kuin meren mutaa autoilla liikkeellä. Vielä siis voi ruuvia kiristää. Valtio upottaa kohonneet tulonsa bensiinin hinnannoususta jonnekin kankkulan kaivoon ulkomaille. Ei oma maa ole millään lailla rakas tai ensisijaisena mielessä meidän hallituksellamme, joka tuntuu itsestäni aivan käsittämättömältä. Ei tämä hallitus kuitenkaan ole ainoa Suomen edun vastainen hallitus, oli se sitten porvari- tai vasemmistopohjainen hallitus. Tämä meno on kaiketi jatkunut tuosta aiemmin mainitusta vuodesta 1990 alkaen. Hallitus toisensa jälkeen on tehnyt päätöksiä, jotka johtavat Suomen köyhtymiseen ja kurjistumiseen. Mikään hallitus tätä ennen ei kaiketi ole ottanut lainaa niin paljon kuin nykyinen hallitus (Hjallis Harkimon ohjelmassa mainittiin tämä). Ja sitten lainarahaa jaellaan ympäri maailmaa ja vain hiukan Suomeenkin ilman kontrollia. Ei kovin korkealle jalustalle voi hallitusta kohottaa heidän prioriteettiensa vuoksi. Ruoan hinta nousee - "Kyllä tässä on jonkinnäköinen pommi muhimassa varmasti". Lähde
Niinpä. Jonkinlainen pommi on tulossa, jos tähän sanomaan on uskominen. Onko tämä pelottelua? Vai onko tämä varoitusta? Kukaan ei voi varmasti tietää. Osa sanoo, että on menettänyt kaiken luottamuksensa uutisointiin viime vuosina. Osa ottaa kaiken kritiikittömästi ja osa analysoi kriittisesti mitä kerrotaan ja mitä mahdollisesti halutaan painottaa viestinnässä. Kyllä viestintä painottaa nyt pula-aikaa. Meille viestitetään, että hinnat nousevat, saattaa tulla puutetta ruuasta ja pitää laskea omaa elintasoaan väistämättä. Ihmisillehän on uutisointien mukaan kertynyt nyt patoutunutta tarvetta tuhlata, kun on kahden koronavuoden ajan oltu hiljaa. Rahaa on kertynyt sukanvarteen, joten voidaan hyvällä syyllä kiristää. Mielestäni ihmisiä ei kannusteta tuhlailemaan ja matkustelemaan, vaikka kansantalouden kannalta nähtävästi olisi tärkeää saada palvelut ja ostovoima liikkeelle. Ei tietenkään olisi hyvä tuhlata niitä rahojaan ulkomaille, vaan kotimaassa ja kotimaisiin tarvikkeisiin, jota kautta kotimaassa tehty työ kannattaisi.
Sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla
Me olemme globaali maailma, jossa ratkaistaan kaikki ongelmat yhdessä. Globaaliin maailmaan uskomista on kannustettu viimeiset vuosikymmenet. Muistan vielä kun made in Finland haluttiin häivyttää tuotteista ja sen olisi korvannut made in EU. Niin rakastuneita oltiin Euroopan Unioniin ja sen tuomaan hyvyyteen ja vakauteen ja varallisuuteen. Globaali keittiö on tullut kaikkien ulottuville ja ihmisten ruokailutottumukset ovat muotoutuneet niiden mukaisiksi. Ulkomaan avokadot eivät ole vain herrojen herkku vaan tavallinen kehonhuoltaja voi käyttää avokadoa terveyssyistä ihan arkisessa käytössä. On se vaan kummallista, että yhden maan kriisistä on tullut koko maailman kriisi. Onhan sitä tapeltu kautta aikojen eikä siitä ole tullut etäällä asuville mitään kriisiä. Mutta nyt on globaali maanviljelyskriisi, globaali, ruokakriisi, globaali energiakriisi, globaali sotakriisi ja yleensä globaali kriisi, joka vaikuttaa kaikkiin. Suomessa uutisoidaan kiihtyvällä tahdilla Suomalaisen ruokatuotannon kriisistä, kustannusten noususta ja kannattamattomuudesta.
1 197 maatilaa lopetti viime vuonna, tilakoko kasvoi hehtaarin, viljelijät eivät vanhentuneet
No mitä muutamasta maatilasta. Meillähän on globaali talous ja me saamme kyllä ruokaa ulkomailta. Suomalaiset maanviljelijäthän elävät tukien varassa, joten sen joutaa lopettamaan. Tällaiset viestiä kuuluu isolta kirkolta etelästä ja emä-Eu:sta. Ei ihmiset piittaa mitään muutamasta kapisesta maatilasta ja tuntuu olevan vain toivottavaa, että kannattamattomat tilat lopettavat. Alkaakohan Bill Gates ostaa maata Suomestakin, kuten on tehnyt USA:ssa kannattamattomien tilojen lopettaessa? Ei Suomesta mitään piitata, tämähän muodosuu koko maailman hiilinieluksi jota tulee varjella ja pitää luonnontilassa. Ihmiset ajetaan pois maalta ja siirretään kapunkeihin saastuttamasta maata. Tehdään eläminen niin vaikeaksi, että maat ja metsät myydään puoli-ilman, kun vain eroon niistä päästään. Tulee niin mieleen Agenda 2030 tavoitteet.
Samaan ruokatuotannon kriisiin kuuluu lihantuotannon kannattavuuden voimakas heikentyminen. Tämäkin hanke vaikuttaisi ikäänkuin suoraan Agenda2030 tavoitteista. Sitran Mari Pantsar kannustaa siihen, että lihan ja maidontuotanto lopetetaan (lähde). Hänen pääasiallinen tavoitteensa on ilmasto. Selailin hänen twitter-tiliään ja huomasin hänen olevan täysin umpivihreä ilmastofanaatikko. Kaikki toimet tehdään ilmaston pelastamisen vuoksi. Ei tarvitse ihmetellä miksi Suomen hallitus ei tee mitään, vaikka energia- ja ruokakriisi alkaa tulla iholle aika tavalla. Heidänkin pääasiallinen tavoitteensa on ilmaston pelastaminen ja siihen sopii öljyn ja muun fossiilisen energian hinnan kallistuminen, oman ruokatuotannon vähentäminen ja lihanjalostuksen lopettaminen. Lehmäthän tuottavat pireskellessään metaania. (Lähde) Ei tarvitse ihmetellä miksi meitä kohtaa nämä tapahtumat. MTK:n
liittokokouksessa tänä kesänä Sitran Pantsar oli keskustelemassa
maailman ja maaseudun murroksesta. Valitettavasti en tätä keskustelua
ole kokonaisuudessaan kuullut. Otsikoista vain saa lukea miten yksi
panelisteista historoitsija Teemu Keskisarja on ladannut kovaa tekstiä:
Suomessa ei herätä huolehtimaan ruokakriisistä ennen neljättä maailmansotaa,
Jääkö seuraavan hallituksen tehtäväksi ratkaista miten kansalaiset ruokitaan kriisin keskellä? Yllättäen tuoreessa uutisessa Maaseudun tulevaisuudessa pääministeri Marin kuitenkin toteaa:
" Tässä tilanteessa en olisi valmis yhtään peltoalaa ottamaan pois käytöstä" - pääministeri Marinin mukaan Suomi tarvitsee ruokatuotantoon koko peltoalansa.
Lähde: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/38e04886-299e-4e5f-b255-5ffd0c86bb05
Taitaa vaalit lähestyä niin kovaa, että on pakko alkaa ottaa takapakkia ilmastotoimista. Mutta ei tuo lausunto poista sitä, että maanviljelys ei kannata. Kukaan ei tee sitä pelkästä harrastuksesta.
Uutiset kuitenkin toistelevat
- Uusi Suomi 17.6.2022: Talous menee taantumaan, sanoo päästrategi suoraan
- Helsingin sanomat 17.6.2022: Toimitusjohtajat ympäri maailmaa odottavat taantuman iskevän laajasti viimeistään ensi vuonna, ilmenee kyselyistä.
- Suomenmaa ja Taloussanomat 17.6.2022: Danske Bank arvioi taantuman uhkaavan Suomea ja muita länsimaita
- Verkkouutiset 17.6.2022: Talouden kasvu hidastuu - korkea velka riski julkiselle taloudelle
- YLE 17.6.2022: Valtiovarainministeriön synkkä katsaus: Inflaatio leikkaa kulutusmahdollisuuksia ja taantuma on mahdollinen
Sanomat myös kertovat karua kieltä taantuman rinnalla tai sen aiheuttamana
Uusi Suomi 19.6.2022: Sekä Naton pääsihteeri Jens Stotenberg että Britannian pääministeri Borsi Johnson varoittavat Ukrainan sodan voivan kestää vielä vuosia.Boris Johnson varoittaa jälleen kerran myös siitä, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin tavoitteet ovat muualla kuin Ukrainassa.
Pellervon tutkimuslaitos siis kertoo meille, että ruoan hinnannousu on vasta alkamassa, vaikka se lienee noussut jo 10 %. Ruuan hinnan nousu kiihtyykin edelleen kesän ja syksyn aikana, koska tuottajahintojen nousu on ollut nopeaa.
Moneen asiaan liittyy siis epävarmuustekijöitä ja skenariot ovat eteemme asetettuja näiden otsikoiden kautta. Tavalliset ihmiset tietenkin supistavat kulutustaan, miettivät tarkemmin mitä ostavat ja miten säästävät energiaa. Tavallisten ihmisten on pakko, koska valtio ei meitä auta. Kyllähän monilla on varaakin tehdä muutoksia, ei me vielä olla niin syvällä ahdingossa. Monille pienituloiselle nämäkin muutokset ovat kuitenkin kohtalokkaita ja ahdistavia. Elämän pakolliset menot kasvavat suhteettomasti. Seuraavaksi nousevat varmasti vuokrat, koska energiakustannukset nousevat.
Pohdin tämän hintojen nousun lisäksi myös sitä, jos ruoan saatavuus oikeasti supistuu. Siinä tilanteessa ei auta, vaikka ihmisillä olisi rahaakin, koske ei olisi ruokaa ostettavaksi. Se olisi todellinen ruokakriisi. Silloin ei auta kullat ja hopeat ja olemme samalla viivalla kaikki. Kiinassa ihmiset pakotettiin asuntoihinsa eristykseen koronan vuoksi, eikä ruokaa saanut mistään vaikka olisi kuinka halunnut. Jos kaapissa ei ollut mitään varastoa, oli ihmisellä varmsti nälkä.
Pelkoteemaa on käytetty nyt monta vuotta ensin pandemian, sitten sodan ja nyt talouden romahtamisen kautta. Mikä tavoite voisi olla pitää esillä tätä teemaa? Voisiko se olla hienovarainen vihje ihmisille varustautumiseen? Onhan ihmisiä kehoitettu jo vuosia luopumaan fossiilisesta energiasta. Me emme ainakaan uskoneet ja hiukan on nielaistavaa siinä, että lämmitysöljyn hinta on noussut melkein puolella siitä mitä se oli edellisessä tilauksessa. Ikinä ei tällaista olisi uskonut. Energian hinnannousu on iskenyt kuin märkä rätti silmille ja vaihtoehtoisten energianlähteiden kysyntä on räjähtänyt. Kun emme vapaaehtoisesti siirrytty pois fossiilisista energianlähteistä , niin pikku sota saa aikaan tämän väistämättä. Ihmisten kukkarolla kun käydään tällä tavalla, niin muuta ei voi kuin taipua.
Otsikointeja
seuratessa mietin siis yhä, että
- maalataanko nyt piruja seinille ja
pelotellaan ihmisiä nälällä vai
- varoitetaanko meitä etukäteen mitä
tulevaisuus tuo tullessaan?
