Nyt on kevättä rinnassa. Tunne uusista alueista, kylvöstä, lannoitteista, taimista... Mielen täyttää ilo ja odotus kesästä, lämmöstä, luonnon kauneudesta, kukista.... Odotus onkin parasta aikaa. Odotus Jumalan suurista teoista pienissä asioissa, joista tulee suuria asioita. Hyvä on odottaa suuria asioita ja nähdä niiden taimet pienissä sattumissa. Ei kannata ajatella tuleeko kylmä kesä, kaikki toivovat lämpöä, aurinkoa,lempeää sadetta. Ainakin melkein kaikki. Ehkä pessimisti ei odota.
On se kuitenkin kumma asia miten lyhyttä ja ehkä huonoakin kesää jaksetaan odottaa ja toivoa kerta toisensa jälkeen. Mikä kumma saa suomalaiset kaamosihmiset odottamaan parin kuukauden aikaa vuodessa. Kunpa samaa odotusta olisi Herra läsnäoloa kohtaan! Janoa, iloa, odotusta ja toivoa hänen läsnäolostaan, lämmöstä ja kirkkaudesta. Silloin ei ole väliä ulkoisilla olosuhteilla. Oli kesä tai talvi, on Jumalan henki sama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti