Kuonokoppa

Koronakauden mukanaan tuomia outoja piirteitä edelleen pohdiskelen. Silmiini sattui eräs päivitys, jossa kirjoittaja analysoi maskin käyttöä erilaisin skenarioin. Siitä lähti omakin ajatuksenkulku loikkimaan ja lähdin avaamaan kutakin skenariota muutamalla lauseella. 

Kuonokopan eli maskin käyttöä on uutisoitu niin sekavasti, että sekä ammattilaiset että tavallinen kansa ovat ymmällään siitä, mitä silmäätekevät suustaan päästävät. Julkisuuteen tuotettu sekava tiedottaminen on aiheuttanut monenlaista tulkintaa ja toisistaan poikkeavia sääntöjäkin. Uskoisin, että sekava tiedottaminen on tarkoituksellista. Muuten sitä ei voi käsittää. Annetaan ihmisille sekavia viestejä, viedään turvallisuuden tunne ja aiheutetaan kapinahenkeä. Jokaiselle tarjotaan jotakin. Nytkin on ihmisiä, jotka ovat koronan suhteen aivan hysteerisiä peläten jokaista liikkuvaa ihmistä ja tilannetta sekä saavat lähes paniikkikohtauksen, jos kokevat pientä nuhanpoikasta. Sitten on niitä ihmisiä toisessa ääripäässä, jotka tulkitsevat koko pandemian tarkoitushakuseksi harhautukseksi jossain suuremmassa kuviossa. Olen tavannut molempia tapauksia. Hysteerisesti asiaan suhtautuvat ottavat jokaisen ohjeen kirjaimellisesti ja vaativat sitä muiltakin. Psykologisesti ovelaa käyttää joukkopainetta ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen. 

Miten sitten itse tähän suhtaudun? Olen sanonut koko ajan, että uskon sitten, kun näen sen. Niin paljon on ollut savua ilman tulta, toimenpiteitä ilman todellista vaikuttavuutta, mieletöntä rahan käyttöä ilman mitään budjettia tai takalautaa. Piikki on täysin auki näytteidenton suhteen, vaikka jokainen näyte maksaa kunnille palkkakulujen kanssa paljon, liian paljon. Tuntuu että tavoitteena on saada mahdollisimman moni suomalainen nenä tutkittua koronatikulla. Näytteiden oton määrää seurataan, siitä uutisoidaan ja siinä on jopa kilpailun makua eri kaupunkien välillä. Missä otetaan eniten, sinne menee papukaijamerkki!

Jos palataan tuohon kuonokoppaan, niin jo kautta aikojen kuonokoppaa on käytetty yhtenä orjuuden ilmentymänä. Googlettamalla löytyy uskomattoman paljon kuonokoppaan liittyviä kuvauksia, jossa sitä on käytetty orjuuttamaan, nöyryyttämään orjan asemassa olevia ihmisiä. Kuonokoppaa on kuvausten mukaan käytetty myös vaientamaan naisia seurakunnassa. Erilaisia kuonokoppia näkee myös seksuaalisväritteisissä välineissä.

Jos miettii laajemmin kaikenlaisia kasvomakseja on niitä ilmaantunut viime vuosina silmillemme enemmän kuin voisi käsittää. Monessa elokuvassa tai sarjakuvassa on jo ennakoitu tätä aikamme kuonokoppamuotia. Muun muassa Michael Jackson esiintyi usein musta kuonokoppa naamansa edessä. 

Koppaa käytetään myös monessa tilanteessa nimenomaan suojaamaan ihmistä. Terveydenhuollon suu-nenäsuojat ovat olleet käytössä pitkän aikaa, suojaamassa potilaita, ei niinkään hoitajia. Ihmiset käyttävät monenlaisia kypäräsuojamia sekä työssä että vapaa-aikana ja monessa työssä joutuu käyttämään sen pölyisyyden vuoksi erilaisia suojaimia. Niiden kautta ymmärtää, että kysymyksessä on positiivinen asia. 

Kuonokoppaa käyttää myös räjähdysmäisesti kasvava uniapneaa sairastavien ihmisten joukko. Monelle tämä yöllä pidettävä kuonokoppa on ollut elämän pelastaja ja elämänlaadun parantaja. Olli Lindholmin  ja Matti Nykäsen "ennenaikainen" kuolema on aihettanut potilastulvan ja uniapneadiagnoosien räjähdysmäisen kasvun ja samalla CPAP-laitteiden käytön. Kuonokoppa pelastaa näissä tapauksissa ihmishenkiä ja antaa parempaa elämänlaatua uniapneaa sairastaville! Hengitysvajauksessa käytetään happimaksia sairaaloissa ja happi onkin merkittävän tärkeä keino ihmisen hengityksen tukemiseen.

Mitä muuta positiivista voisikaan kuonokopasta sanoa? 

Maskit pelastavat ihmishenkiä ja niitä käytetään siihen tarkoitukseen päivittäin. Niiden tarkoitus on kuitenkin olla tilapäinen apu. 

Keuhkojen tärkein tehtävä on siirtää happea sisäänhengitysilmasta verenkiertoon ja poistaa verenkierrosta hiilidioksidia hengitysilmaan. Elimistö tarvitsee soluhengitykseen happea. Hiilidioksidin lisäksi keuhkot poistavat uloshengityksen yhteydessä myös muita kaasumaisia kuona-aineita elimistöstä. Ihminen hengittää vuorokauden aikana tuhansia litroja ilmaa.

Kun kuonokoppaa käytetään terveillä tai sairailla ihmisillä tarpeettomasti, ihminen hengittää keuhkoista poistuvaa omaa hiilidioksidia naamarin sisällä. Tuossa tilanteessa syntyy pula hapesta, joka on elintärkeä elimistön kannalta.  Pitkäaikaisissa keuhkosairauksissa on kysymys keuhkojen häiriintyneestä kaasujenvaihdosta tai puutteellisesta keuhkotuuletuksesta.

Ihmisen elintoiminnoille on välttämätöntä, että solut saavat jatkuvasti happea. Jos hapensaanti estyy  solut alkavat vaurioitua nopeasti.

Heikoimmin hapenpuutetta sietävät aivokudoksen solut, jotka vaurioituvat jo 4–6 minuutin kuluttua sydänpysähdyksestä.

Elimistön hapenpuutte aiheuttaa sydämentykytystä, heikotusta, huimausta ja väsymystä. Pitkäaikainen hengitysvajaus taas oirehtii salakavalasti aiheuttaen levotonta unta, yöhikoilua, painajaisia, tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, aamupäänsärkyä, aamullista tokkuraisuutta, päiväväsymystä, keskittymisen ja muistin vaikeuksia, hengenahdistusta sekä alttiutta keuhkoinfektioille.

Naamari heikentää ihmisen immuunijärjestelmää. Jatkuva naamarin sisällä hengittäminen tekee sen sisälle kostean ja täydellisen ympäristön bakteerien lisääntymiselle. Erilaiset hengityselintulehdukset lisääntyvät maskia käytettäessä. Hengitä nyt tuntikaupalla omaa kosteaa hengitysilmaa niin bakteerit nauttivat olostaan tukevan maskin sisällä.

Vapaassa ilmassa hengittäminen on ihmisen perustavaa laatua oleva tarve. Ihminen ei ole tarkoitettu hengittämään kuonokoppaan jatkuvasti! Kuonokoppa pikemminkin saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä niille, joilla jo ennestään on hengityselinsairautta ja vaikeuksia hengittämisessä. Heille ei ainkaan pandemiauutisoinnin alussa suositeltu maskin käyttöä ja sitä pidettiin jopa vaarallisena. Samaan aikaan kuitenkin annetaan ymmärtää miten juuri monisairaille pandemia on uhka. Miten ajattelee tästä tavallinen Keijo Keuhkosairas? Onko vaarallisempaa käyttää maskia, joka vaikeuttaa entisestään hengitystä vai käyttää siitä huolimatta maskia ettei saa julkisuudessa liikkuessa vaarallista pandemiaa? Molemmissa tapauksissa on kysymys omasta terveydestä ja riskiarviosta. Ihmisen hartioille jää päätettäväksi aikamoinen asia. Ei ihme, että moni on ahdingossaan jäänyt kotiin. 

Kuonokopasta on tullut ihmisille jonkinlainen pelastuksen enkeli. Siinä ihmiset ovat kyllä harhan vallassa. Ihminen tarvitsee happea ja ihmisen omassa elimistössä on paras puolustusmekanismi kaikkia ulkoisia viruksia ja bakteereita vastaan.  Maski antaa väärän turvallisuuden tunteen ihmisille, siksi se on harhautusta ja mielenhallintaa, jolla ihmiset saadaan käyttäytymään halutulla tavalla. Kuoleman pelko, sairastumisen pelko näyttelevät suurta osaa tässä episodissa. Pelon avulla ihmiset saadaan tekemään ihan mitä vaan. Jatkossa on entistä helpompi ottaa käyttöön muita uusia rajoituksia ihmisten elämään. Siis yhteisen hyvän ja ihmisten turvallisuuden nimissä tietenkin. Tuleeko meidän siis pelätä tätä virusta, pelätä toisia ihmisiä, pelätä sairastumista, pelätä kuolemaa? Raamatun mukaan ihmispelko ei ole Jumalasta. Jumalaan luottavainen ei pelkää, vaan luottaa Häneen kaikessa.

Sananl. 29:25 Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.

Matt. 10:28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

Ajattele, mitä tämä tekee kaikille ihmisille henkisellä tasolla.  Kuonokoppa peittää ihmisen kasvoista valtaosan. Se peittää nenän ja suun ja leuan ja posket. Jäljelle jää vain silmät ja mahdollisesti otsa. Kasvot ovat ihmisen sosiaalisessa ja psyykkisessä elämässä yksi tärkein viestinnän väline.  Kasvot ovat tärkeä osa sekä nonverbaalia että verbaalia viestintää. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvoista voimme tulkita ihmistä joka puhuu tai lukemalla ihmisen ilmeitä. Ihmisen puhe muodostuu suussa ja huulilla ja kasvojen muilla lihaksilla muodostetut ilmeet vaikuttavat siihen, miten toiset ihmiset tulkitsevat viestit. Iäkäs ihminen saattaa olla huonokuuloinen ja häntä hoitavan maskin takaa puhuva ihminen ei todellakaan voi toimia keskustelukumppanina tuossa tilanteessa.

Kasvoista voidaan havaita toisen ihmisen ilmeitä. Ilmeillä, eleillä ja äänellä me kommunikoimme. Ilmeet vaikuttavat suoraan ääneen ja äänen perusteella voi tunnistaa esim. hymyilevän ihmisen ilmeen. Ihminen pystyy muodostamaan eri ilmeitä tahdonvaraisesti, mutta useimmat ilmeet syntyvät tahattomasti ja luonnostaan sillä ne liittyvät suoraan tunteisiin. Joitain ilmeitä on lähes mahdotonta peittää. Tietyt ilmeet tunnistetaan kulttuurista riippumatta. Helposti tunnistettava ilme on esim. viha, kauhu, inho. Vauvatkin osaavat kommunikoida ilmeitä paljon ennen kuin oppivat puhumaan. Ensin he matkivat vanhempiensa ilmeitä. Ilme on vauvan ensimmäinen tapa saada kontakti ympäristöönsä. Vauva näkee vanhempiensa hymyilevät ja iloiset kasvot, joihin hän vastaa hymyllä ja jokeltelulla. Vauvan ja hänen vanhempiensa kasvot ovat merkittävässä osassa tämän psykologista ja sosiaalista kehitystä.

Ajattelepa siis mitä merkitsee se, että ihmisiltä viedään kuonokopan käytön kautta meidän yksi tärkein kommunikoinnin väline pois keskinäisestä kanssakäymisestä? Ihmisiltä riistetään kasvot, ilmeet ja niiden tulkinta. Kuonokopat päässä ihmiset ovat vain kasvottomia pökkelöitä, joiden käyttäytymistä ja puhetta on vaikea kuulla ja vielä vaikeampi tulkita. Maskin takana voi kanssaihminen vaikka näyttää sinulle kieltä tai irvistää sinun puheellesi, sinun sitä tietämättä.

Viestintä on 70 % kehon kieltä ja ilmeitä. Jos tämä otetaan pois, heikkenee kyky olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Muutumme tunteetomaksi yhteiskunnaksi.Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa tavoitteiden ja tiedonkäsittelyn ohella, Tunteet edistävät ihmisen sopeutumista ympäristöön, kuten sosiaalisiin tai uhkaaviin tilanteisiin. Ympäristössä selvitäkseen ihmisen on tärkeää tunnistaa mikä on hyvää, mikä pahaa ja mikä uhkaavaa ja mikä turvallista.

Ajatellaanpa sitten kasvavia lapsia ja pikkulapsia. Mikä on heille normaalia? Kuonokopan käyttö uhkaa vakavasti lasten kehitystä, koska he eivät pysty oppimaan ihmisten ilmeiden lukemista ja tulkitsemista. He voivat menettää samalla kykynsä olla yhteydessä tunnetasolla kenenkään kanssa. Lasten pakottaminen maskien käyttöön on erittäin vaarallista. Me aikuiset vielä osaamme käsitellä asioita koska olemme oppineet elinympäristömme haasteista ihmisten ilmeiden tulkintaa. Mutta jos lapset eivät edes saa mahdollisuutta oppia tätä, miten heidän käy? Kriittiset kehitysvuodet voivat kulua naamarit päällä ja luonnollinen kosketuspinta toisiin ihmisiin jää ohueksi. 

Millainen tulevaisuus meitä siis odottaa kuonokopan kanssa?