Talousromahdusko tulossa?

Koronakriisi ei ole enää koko ajan kaikkien huulilla ja aivoissa, vaan elämä alkaa normalisoitua. Tämä on kuitenkin jättänyt jäljen, jolla on arvaamattomat seuraukset. Finanssimaailmassa puhutaan varmasta talouden romahtamisesta, koska maailmassa on tämän kriisin seurauksena esitetty erittäin synkkiä talouslukuja. Yhdysvalloissa esimerkiksi huhtikuussa 2020 on jätetty 6,6 miljoonaa työttömyyskorvaushakemusta. 

GnS Economics on suomalainen riippumaton analyysi- ja ennustetoimisto, jonka sivuilla näitä lohduttomia ennusteita on esitetty. Paljon en tästä erityissanastosta ymmärrä, mutta yritän koota jonkinlaisen paketin talousrintamalta alustukseksi.

 

Tuomas Malinen, pääekonomisti, GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti  kirjoittaa 14 helmikuun, 2020 maailmantalouden nykytilaan keskittyvässä blogissa seuraavasti. Kohtia on tiivistetty ja koko blogin voit lukea alla olevan viitteen kautta.

Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinat ovat olleet tekohengityksessä 9/2019 lähtien. Maailmantaloutta on elvytetty Kiinan ja keskuspankkien toimesta koko nousukauden ajan, joka on tehnyt maailmantaloudesta hauraan.

Euroalueen talouskasvu on hidastunut uhkaavasti ja tämän vuoden alusta koronavirus on noussut uhkaamaan sekä maailmantaloutta, että ihmisten terveyttä. 

Maailmassa on liikaa velkaa

Institute of International Financen mukaan globaali velka on kasvanut yli 320 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. Poikkeuksellisen suuri osa tästä velasta on valtioilla ja yrityksillä.

Näin tosiaan on, että Suomen valtion velkataakka kasvaa kasvamistaan jokaisen hallituskauden aikana ja sen hillitsemiseksi ei vaikuttaisi olevan mitään keinoja. Tavallisena kansalaisena on vain sivustakatsoja tässä rahoituspelissä. Hyvinvointivaltion rakennuspalikoista ei haluta tai voida luopua ja jatkuvasti kasvavista menoista syytetään aina julkista sektoria. Tämä on hiukan kaksinaismoralistista. Palveluita pitää saada ja kaikkien samalla tavalla ja silti ne palvelut ei saa maksaa mitään. Kaikkien on päästävä lääkäriin tai erikoissairaanhoitoon tai sosiaalipalveluihin tietyn päivän päästä. Kuitenkaan se ei saisi maksaa, vaan sitä pitää jatkuvasti supistaa. Ongelmana on näissä julkisissa palveluissa se, että niiden tuottamiseen tarvitaan ihmisiä. Robotit eivät ainakaan vielä hoida, tee diagnooseja tai määrää lääkkeitä. Robotit eivät vielä tee lastensuojelupäätöksiä tai arviointeja sosiaalihuoltolain mukaisista päätöksistä. Robotit eivät vielä valvo liikennettä tai tutki rikoksia. Kaikkeen tähän tarvitaan ihmisiä. Ja pitää rakentaa teitä ja rakennuksia ja mitä tahansa muuta, johon valtio antaa rahaa.

Tuomas Malinen jatkaa…

Keskuspankit ovat kannatelleet  ja tekohengittäneet rahoitusmarkkinoita

jo vuosia yrittäen estää rahoitusmarkkinoiden romahdusta kasvattamalla taseitaan massiivisesti. Epätoivo on ymmärrettävää, sillä uhkana on maailmantalouden romahdus sekä keskuspankkien olemassaolon oikeutuksen uhka.

Keskuspankit käyvät kuitenkin hävittyä sotaa.

Taantuma ja kriisi lähestyvät ja ovat tulossa, ennustaa pääekonomisti

Euroopan keskuspankin EKP:n viimeisin pankkien stressitesti osoitti, että puolet Euroopan pankeista ei kestäisi, mikäli niiden asiakkaat vetäisivät rahansa pankeista.

Eli jos tavallinen kansalainen saa kuulla, että pankki on menossa nurin, hän ensimmäiseksi menee ja nostaa kaikki pankissa olevat rahansa pois. Ja tämähän ei tietenkään onnistu. Se tullaan estämään ja siksi se selviääkin ihmisille todennäköisesti liian myöhään.

GnS Economics esittää neljännesvuosittain erilaisia skenarioita taloudesta: optimistinen, todennäköisin ja pessimistinen skenario. Sivustoilla on etusivun kuvana mustia joutsenia, Black Swan , joka on ollut nimitys vuosien 2007-2009 globaalille finanssikriisille. Joutsenet kuvaavat ennustamatonta, mutta suurivaikutteista tapahtumaa. Kriisi kaatoi tuolloin pankkeja  Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed alkoi ostamaan Yhdysvaltojen liittovaltion velkakirjoja. Ne johtivat markkinakurin lähes täydelliseen katoamiseen ja riskisijoittamisen huomattavaan lisääntymisen.

Keskuspankkien yritykset arvopaperikuplan ja maailmantalouden kannattelemiseksi on kuitenkin turhaa. Ne voivat vain ostaa rajoitetusti aikaa.

Myös Kiinassa maailmanlaajuinen finanssikriisi 2008 teki tuhojaan. Kiinan pankkisektori on ennennäkemättömän suurissa veloissa, ja sen kyky kestää mitään suurempia takaiskuja on huono. Koronavirus on pakottanut Kiinan äärimmäisen poikkeustoimiin, joka vaikuttaa myös Euroopan talouteen. 

Kriisi on tulossa!

Pessimistinen skenario

Systeemikriisi tarkoittaa, että pankkisektori ja rahoitusmarkkinat romahtavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin osa pankkipalveluista ajetaan alas. Tämä tarkoittaa myös, että rahajärjestelmä todennäköisesti romahtaa.

Systeemikriisiä ei ole koskaan koettu maailmanlaajuisesti. Siksi tällaisen maailmanlopun skenaarion kasvuluvut ovat kauhistuttavia. Luvut muistuttavat 1930-luvun suuren laman lukuja, ja jopa ylittävät ne joissakin tapauksissa. Tällä kertaa kyseessä kuitenkin todella olisi globaali taloudellinen romahdus. On myös huomattava, että euroalueen kasvuennusteet ovat vain viitteellisiä, koska oletamme sen hajoavan.

Yllä esitetty maailmantalouden romahdusskenaario johtaisi massiiviseen työttömyyteen, köyhyyteen, kurjuuteen ja yhteiskunnallisten sekä taloudellisten rakenteiden suuriin muutoksiin. 

Tämän seurauksena maailma muuttuisi täysin ja pysyvästi.

Koronan syyksi ei Euroopan pankkikriisiä voi tätä laittaa, sillä Euroopan pankkitoiminta on ollut heikko jo vuosia. Jo vuonna 2015 tunnistettiin Euroopan pankkien järjestelemättömät luotot isoksi uhaksi. Euroopan pankkisektorin kannattavuus on heikentynyt EKP:n (euroopan keskuspankin ) harkitsemattomien menettelytapojen takia.

Pankkien kannattavuus on ollut heikkoa  ja ne ovat tehneet luovaa kirjanpitoa, jonka vuoksi Euroopan pankkisektori on ollut jo pitkään erittäin hauras. Koronaviruksen aiheuttamat valtavat taloudelliset vaikutukset ovat nyt edessä.

Olisiko mahdollista, että tällä koronakriisillä peitellään suurelta yleisöltä tätä muutenkin kaatuvien pankkien ongelmaa? Nyt voidaan laittaa koronakriisin syyksi yritysten ja pankkien kaatuminen eikä kukaan kysele perään mikä todellisuudessa on ollut syynä tähän. Enhän minä ymmärrä mitään tällaisesta talouskielestä, sillä oman talouden hoitaminen on ollut vakaata ja selkeää: menot pitää olla pienemmät kuin tulot, tai vanhojen akkojen viisaus: 

"ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot".

Aika mielenkiintoinen tämä tieto, että pankeissa on käytetty luovaa kirjanpitoa. Meidän pitäisi voida luottaa siihen, että nämä talouden peruspylväät toimisivat rehellisesti. Mutta ei! Miten toimitaankaan sitten valtioiden tasolla. Kyllä on viime kuukaudet saanut laajasti ihmetellä miten ennen niin tiukassa olevaa rahaa on heitelty sinne tänne ja tuonne tämän hallituksen toimesta. Rahan arvo ja suomalaisten kannalta  järkevät prioriteetit on tainnut kadota näiden naisten päistä kokonaan, kun on päästy miljardien nollien äärelle. Eipä käynyt hyvin keskustan puheenjohtajalle, joka tänään tätä kirjoittaessa (5.6.2020) ilmoitti erostaan käytettyään 50 000 euroa veronmaksajien rahoja esiintymiskoulutukseen. Sopii kyllä kysyä miten yleensä minkäänlaiseen koulutukseen saa käytettyä noin paljon rahaa? Mikä on tämä firma, josta koulutus on hankittu?  Ei ihan järjen tasolla tuo hinta ole pysynyt 700 euroa / tunti.

2008 finanssikriisissä Euroopan pankit olivat romahtamaisillaan, mutta Euroopan ylevät johtajat ratkaisivat sen antamalla rahaa pankeille (hienosti sanottuna pääomittamalla) ja turvautumalla kirjanpitotemppuihin, eli juksaamalla kirjanpidollisesti näyttämään asiat paremmalta kun ne ovatkaan. Mitä ihmeen Monopoli-peliä nämä pankkiherrat ovat kuvitelleet pelaavansa ja vielä vilpillisesti? Eikö tämä ole rikollista? Jos tavallinen duunari tekee kirjanpitorikoksen, joutuu hän raskaasti vastaamaan teoistaan. Mutta pankit tuntuvat olevan vastuusta vapaita. Ne saavat jatkaa mieletöntä menoaan hamaan tappiin saakka.

 

Numeroita paperillahan tuo raha vaan enää on. Käsittämätöntä on, että 114 eurooppalaista pankkia sai valtioiden tukea kriisin aikana. Pankkien annettiin toimia luovasti arvottomien papereiden kanssa. Ranska, Saksa ja Kreikka sekä muut kriisimaat ovat näitä Euroopan kuninkaita, valopäitä, ainakin omasta mielestään. Ei kovin vakuuttavalta vaikuta. 

Pankit ovat parantaneet riskienhallintakäytäntöjä helpottamalla luottojen saatavuutta sekä myymällä niitä sijoittajille.

 

Mitä tämä tarkoittaa? Myyty jollekin Bill Gatesille tai George Sorokselle? Tai Nalle Fahlroosille?

Koronavirusepidemian vaikutus Italiaan ja Espanjaan ja talouteen on suuri, koska talous on ollut niissä heikko jo ennen tätä kriisiäkin. Eurooppalaiset pankit esittelevät korkeita pääomiaan, mutta ne hämäävät ja peittelevät totuutta. Varallisuus on joukkovelkakirjojen muodossa eli kuplassa, sillä velkakirjojen arvo voi romahtaa, josta seuraa kriisimaiden maksukyvyttömyys, josta seuraa niiden pakkoero eurosta ja pankit alkavat kaatua kuin keilat keilaradalla. 

Euroopan johtajat luovat sitten taas jonkinlaisen pelastusrahaston, jotta kukaan ei vaan lähtisi eurosta. Euroopan pankkikriisi on kuitenkin tulee väistämättä, tehtiin sitten minkälaisia pelastustoimia tahansa. 

Aika rohkeaa on tämän analyysilaitoksen kuvaus Euroopan pankeista, jotka ovat heidän mukaansa vahvoja vain kuvitelmissa ja päiväunissa.

Koronan varjolla ja vaikutukseta eu on luomassa 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa, jota katetaan mm. lainoilla. Ja vastuut jakautuvat kullekin jäsenmaalle.

Millaista rahan hamstrausta. Pelastetaanko tällä vain pankkeja, jälleen kerran, kuten Kreikan pelastuspaketissa? Miksi valtiot eivät käytä omaan rahoittamiseensa kultavarantoja, jos niitä näillä Etelä-Euroopan rikkailla valtioilla kerran on? Miksi pitää lainata toivotonta pankkirahaa?

Kun Eurooppa vajoaa taantumaan, pankkien ongelmat nousevat jälleen esille. Koska Euroopassa on suurin keskittymä systeemisesti tärkeitä pankkeja, pankkiemme ongelmat leviävät maailmalle hyvin nopeasti. 

Mitä koronavirus tekee pankeille, jos tulee toinen aalto?  

Pahimman skenarion mukaan pankkisektori ei tule selviytymään taantumasta vaan ajautuu pankkikriisiin ja maailmantalouden suureen lamaan. 

Hyvässä skenariossa pandemia saadaan hallintaan toukokuuhun mennessä ja tehokas rokote saadaan valmiiksi talveen mennessä. 

Nythän kyllä näyttää tältä. Valtiot jakavat pohjattomasta pussistaan massiivisia elvytyspaketteja vaikeuksissa oleville yrityksille ja talouksille tiputtamalla rahaa ”helikopterista”. Pankkisektoria pönkitetään jälleen kerran pysymään pystyssä. 

Apokalyptinen skenario on pahin mahdollinen skenario. Pandemiaa verrataan tässä espanjantaudin leviämiseen liittyvään mallinnukseen. Pandemia levisi tuolloin läpi maailman kolmessa eri aallossa vuonna 1919. Tuolloin tapahtuisi laajamittaisia konkursseja, talletuspakoja pankeista ja suuri pankkikriisi, josta maailma ei toivu. Muuntuva koronavirus pyyhkäisee ylitse maailman. Maailmalla otetaan jälleen käyttöön massiiviset sulkutoimet, jolloin tuotanto katkeaa kokonaan ja kansainvälisessä logistiikkaketjussa esiintyy vakavia häiriöitä.

 

Loppuu jälleen Kiinasta tuleva elektroniikka ja kasvomaskit, kuten ensimmäisessä aallossa. Joutuu myymään ei-oota kansalaisille. Jos näillä kansalaisilla yleensä enää rahaa on ostaa mitään tuotetta tuossa vaiheessa.

Kun tämä yhdistetään työttömyyteen, eristämiseen ja tuotannon pysähtymiseen, se johtaa globaalin rahoitusjärjestelmän kaatumiseen. On mahdotonta ennustaa lähikuukausien kehittymistä.

Miten tästä eteenpäin, kirjoittaa Malinen? Valtioiden on valmistauduttava ennen kaikkea globaalien toimitusketjujen ja maailmanlaajuisen taloudellisen yhteistyön ja järjestyksen romahtamiseen. Maiden on oltava valmiita selviytymään itsenäisesti vähintään 4—5 kuukautta, tai pahimmassa tapauksessa yli vuoden ajan. Tämä tarkoittaa elintarviketurvasta huolehtimista, eli toisin sanoen sitä, että kotimaista ruoantuotantoa on riittävästi ja/tai elintarvikevarastot ovat riittäviä. 

Siksi onkin huolestuttavaa lukea päivän sanomista, että ruoan kotimaisuus on harhaa. Me olemme tuontiruoan varassa.

Kun vastassa on suuri tuntematon kriisi ollaan perusasioiden äärellä. Ruoka, juoma ja asuminen. Niistä Jumala sanoo: 

mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. 

1Tim. 6:8 

  Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,

Sananl. 30:8

Jatkuu seuraavassa kirjoituksessa.... Talouden resetoinnistako ratkaisu talouskriisiin?

Lähteet:

https://gnseconomics.com/2020/05/25/lahestyva-euroopan-pankkikriisi/

 https://gnseconomics.com/2020/05/04/koronaviruspandemian-taloudelliset-loppuskenaariot/