Islamilainen antikristus - osa 10 - Koraanin lähteillä

 Jatkan Joel Richarstadsonin kirjoittaman kirjan "Islamilainen antikristus" käsittelyä. Katso tai lue ensin osat 1 -9, jos haluat kronologisesti edetä tässä asiasisällössä. Edelleen referoin ja tulkitsen tätä kirjaa ja sen aiheuttamia ajatuksia. Teksti ei ole siis kokonaan suoraa kopiota kirjasta, vaan  lisänä on myös omaa tulkintaani. Tekijänoikeudet koskevat myös tätä teosta, vaikka se onkin julkisesti ja vapaasti netissä luettavissa ja siksi käytän omia sanamuotoja ja tulkintoja osittain. Jos kykenet, lue siis alkuperäinen kirja englanniksi tästä. Nyt käsittelemäni asian aiheena on Koraanin lähteillä.Alkuperäisen tekstin suomennoksen saa google käännöksellä tästä ainakin chrome-selaimella avattuna.

Jotta voi käsittää islamin hengen, täytyy aloitta tutkiminen tämän uskonnon lähteeltä. Muhammad oli islamin perustaja ja muslimien mukaan ainoa ihminen, joka toimi Koraanin välikappaleena ja sai sanat suoraan Allahilta. Millaisia nämä hengelliset kohtaamiset Allahin kanssa sitten olivat?  Minkälaiset ilmestykset johdattivat hänen profeetan uraansa ja synnyttivät islamilaisen uskonnon?

Voit tutkia pohjustukseksi tälle aiheelle esimerkiksi Wikipediasta ja Islamoppaasta mitä todella Muhammedille tapahtui ennenkuin hän perusti islamin uskonnon.

KORAANIN SYNTYMÄ

Islam syntyi itämaisista pelastususkonnoista viimeisenä. Sen synty on ajoitettu varhaiseen keski-aikaan. Profeetta Muhammedista islamin perustajana alettiin kirjoittaa abbasidien valtakunnassa Bagdadissa 700-luvulla. Abbasidien historiankirjoitusten mukaan muslimit olivat pyhän sodan avulla 600-luvulla luoneet islamilaisen kalifaatin. Aluksi se oli vain valloittajien eli arabien uskonto. Enemmistöuskonnoksi se muuttui valta-alueillaan vasta 1000-luvun tienoilla. (Wikipedia )

Muhammed on islamin tärkein profeetta, joka sai ilmestysten kautta lopullisen ja täydellisen ilmoituksen yhdeltä Allahilta ja välitti sen ihmiskunnalle. Profeetta Muhammedista ei ole aikalaistietoa. Häntä koskevaa suullista perimätietoa aloitettiin krijata muistiin 700-luvun loppupuolella, mutta tietoa on säilynyt vasta 800-luvun lähteissä. Suomessa Jaakko Hämeen-Anttila uskoo, että Koraani sisältää melko täydellisesti Muhammedin saamat ilmoitukset niin, että unohtumaan on päässyt korkeintaan yksittäisiä sanoja. (Wikipedia )

 Lainaukset Wikipediasta jatkuu...

Muhammedista kirjoitetut myöhemmät elämäkerrat nojautuvat kaikki Ibn Ishaqiin. Tämä kertoo Muhammedin ilmestysten alkaneen kun tämä täytti 40 vuotta. (Wikipedia ) Muhammedin aikalaisilla oli paikallinen uskonnollinen tapa viettää hiljentymisen kuukautta "Ramadania" Hira vuorella. (https://www.islamopas.com/bok/mohammed.html#o10 ) Muhammed on kertonut:

»Gabriel tuli luokseni nukkuessani. Hänellä oli mukana silkkipeite, jolla oli kirjoitusta. Hän sanoi: ”Lue!”. ”Minä kysyin: "Mitä?" Silloin Gabriel painoi minua peitteellä, kunnes luulin kuolevani. Sitten hän päästi minut vapaaksi ja sanoi uudelleen: ”Lue!” ”Minä kysyin. "Mitä?" Silloin Gabriel painoi minua peitteellään, kunnes luulin kuolevani. Sitten hän päästi minut vapaaksi ja sanoi uudelleen: "Lue!" Minä kysyin: "Mitä?" Silloin Gabriel painoi minua peitteellä, kunnes luulin kuolevani, Sitten hän päästi minut vapaaksi ja sanoi edelleen: "Lue!" Minä kysyin: "Mitä minun pitää lukea?" Silloin näin vain, ettei hän tekisi jälleen niin kuin oli tehnyt.

Silloin Gabriel sanoi (Hyytyneen veren suura. 96:1-5): "Lue julki Herrasi nimeen, joka on luonut, luonut ihmisen hyytyneestä verestä. Lue! Sillä Herrasi on ylevin; Hän, joka on opettanut käyttämään kynää, opettanut ihmiselle sen, mistä tämä ei ennen tiennyt.

Islam-opas kuvaa tämän tapahtuman seuraavasti:

 Arkkienkeli Gabriel tuli Muhammedin luokse luolaan ja käski tätä:'Lue!' Tähän Muhammed  vastasi: 'En osaa lukea.'

Tämän kuultuaan arkkienkeli puristi Muhammedin syliinsä niin rajusti, että tämä oli menehtyä. Sitten enkeli päästi hänet ja käski uudestaan: 'Lue!'' En kykene', vastasi Muhammed (SAWS),jolloin arkkienkeli rutisti tämän uudestaan syliinsä. Sama toistui vielä kolmannenkin kerran. Päästettyään Muhammedin syleilystään, arkkienkeli Gabriel kuitenkin alkoi itse lukea:

Riippuvan alkion suura 96:1-5 , http://koraani.minhaj.fi/Chapters/096.html

"(Rakastettu) lue (kaiken) luoneen Herrasi [Allah] nimeen. Hän on luonut ihmisen (äidin kohdussa) juotikkaan lailla riippuvasta alkiosta. Lue! Herrasi on avokätinen, (Hän) joka opetti (lukemaan ja kirjoittamaan) kynällä, joka (sen lisäksi) opetti ihmiselle (kaiken) sen, mitä tämä ei tiennyt. (tai) - joka soi (ylevimmälle) ihmisolennolle (Muhammadille, siunaus ja rauha hänelle, kynää käyttämättä) kaiken tiedon, mitä tällä ei aiemmin ollut 

Mohammed toiseli näitä jakeita, täsmälleen sen mukaisesti mitä arkkienkeli oli sanonut. Vasta kun tämä oli varmistunut siitä, että Muhammed osaa jakeet ulkoa, arkkienkeli poistui. Yksin jäätyään Muhammed  oli ymmällään eikä kyennyt selittämään mitä hänelle oikein oli tapahtunut. Kauhuissaan hän syöksyi ulos luolasta. Ehkäpä luola oli noiduttu? Entäpä jos itse Paholainen oli vallannut hänen mielensä?(https://www.islamopas.com/bok/mohammed.html#o10 )

 Muhammed järkyttyi asiasta ja päätti surmata itsensä hyppäämällä rotkoon saadakseen rauhan. Itsemurhan esti enkeli Gabriel, joka ilmestyi uudelleen Muhammedille. Ibn Hisham jättää  tämän tarinan kertomatta. (Wikipedia ) Tätä ei myöskään löydy islamoppaasta, vaan siinä hänelle ilmestyy enkeli Gabriel ja puhuttelee häntä: "Oi Muhammed, sinä olet Allahin lähettiläs, ja minä puolestani olen Gabriel." 

Ibn Hishamilla on kaksi erilaista versiota siitä, mitä ensimmäisen ilmestyksen jälkeen tapahtui. Ensimmäisessä versiossa Muhammed jähmettyy Hira-vuorelle, mistä Khadijan lähettämät palvelijat hänet löytävät, ja Muhammed palaa suoraan perheensä luo. Toisessa versiossa Muhammed tapansa mukaan ja omin päin käy kiertämässä Kaaban ympäri ja palaa perheensä luo. (Wikipedia )

Islamoppaan mukaan hän palasi kotiin vaimonsa Khadijan luokse ymmällään tapahtuneesta ja kerrottuaan mitä oli tapahtunut, hänen vaimonsa totesi: "Oi setäni poika, ole onnellinen ja luottavaisella mielellä. Totisesti vannon kautta Allahin, jonka käsissä on sieluni, että sinä olet oleva kansamme profeetta."  Tuosta päivästä lähtien arkkienkeli Gabriel vieraili usein profeetan luona. Ne jakeet, joita hän käyntiensä yhteydessä opetti Muhammedille, olivat Allahin sanomaa ihmiselle.  Myöhemmin ne kirjoitettiin ylös ja tätä kokoelmaa kutsutaan Koraaniksi. https://www.islamopas.com/bok/mohammed.html#o10 

Ensimmäinen, joka uskoi Jumalaan ja hänen lähettilääseensä oli hänen vaimonsa Khadija. Alun jälkeen Jumalan lähettilään ilmestykset lakkasivat joksikin aikaa, kunnes Gabriel ilmestyi jälleen ja toi hänelle Keskipäivän suuran (93: 1–8). Sitten säädettiin rukouksen velvollisuus ja Jumalan lähettiläs alkoi rukoilla.Koraanin laskeutuminen Jumalan lähettiläälle alkoi ramadanina, ja siitä kertoo Voiman suura  (Wikipedia )

 Kerrotaan myös, että Muhammed sai ensimmäisen ilmestyksensä Hira-vuoren luolassa. Tarina luolasta ei ole peräisin Ibn Ishaqilta, vaan sata vuotta myöhemmin al-Bukharilta. Vaikka yksityiskohta luolasta on sata vuotta myöhäisempi, siitä on tullut suositumpi kuin alkuperäisestä versiosta. (Wikipedia )

Islamoppassa manitaan että: arkkienkeli puristi Muhammedin syliinsä niin rajusti, että tämä oli menehtyä. Enkeli siis kuristi Muhammedia ja ikäänkuin pakotti hänet lausumaan sanoja. Tämä kohtaaminen on jyrkässä ristiriidassa Raamatussa ilmoitettujen enkelien ja ihmisten jumalallisista kohtaamisista. Melkein aina enkelit (tai herra itse) aloittivat keskustelun lohdullisella lauseella : ”Älä pelkää” (1. Moos. 15:1, 26:24, 46:3;Daniel 8:15–19, 10:12, 19; Matteus 28:5, 10; Luukas 1:13, 26–31, 2:10; Ilmestyskirja 1:17).  Siksi meidän ei pitäisi olla yllättyneitä siitä, että Muhammed koettuaan pelottavan ja väkivaltaisen kohtamisen hengen kanssa uskoi, että demonit olivat vallanneet hänet.  Muhammed koko tämän vuoksi todella suuren järkytyksen. Guillaumen Ibnin käännöksestä
Ishaqin kuuluisa varhainen elämäkerta Muhammedista, Sirat-Rasulista, luemme: 

Joten minä [Muhammad] luin sen, ja hän [Gabriel] poistui luotani. Ja heräsin unestani, ja nämä sanat tuntuivat ne oli kirjoitettu sydämeeni... Nyt mikään Jumalan luomuksista ei ollut vihaavampi minulle kuin [himoinen] runoilija tai riivattu mies. Ajattelin: "Voi minua runoilija tai riivattu - ei koskaan Quraysh [Muhammedin ajan heimo] kuule tämä minulta! Menen vuoren huipulle ja heittäydyn alas, jotta voin tappaa itseni ja levätä." Joten menin eteenpäin aikoen tehdä niin ja sitten, kun olin puolivälissä vuorella, kuulin äänen taivaasta: "Oi Muhammed! Sinä olet Jumalan apostoli ja minä olen Gabriel.”

Viittaus "runoilijaan tai riivattuun" tulee siitä, että arabit tuolloin uskoivat runoilijoiden luovan runoutensa demonien vaikutuksen alaisina. At-Tabari, yksi islamin arvostetuimmista varhaisista historioitsijoista sanoo: "Esi-islamilaiset arabit uskoivat runouden demoniin ja ajattelivat
että suuri runoilija oli suoraan demonien inspiroima…”

Kauhean kokemuksen jälkeen Muhammed palasi kotiinsa vaimonsa Khadijan luo ja on edelleen järkyttynyt kokemuksestaan. Kun hän muisteli sitä, hänen kaulansa lihakset nykivät kauhusta, kunnes hän astui Khadijan luo ja sanoi: "Peitä minut! Suojaa minua!" He peittivät häntä, kunnes hänen pelkonsa oli ohi ja sitten hän sanoi: "Oi Khadija, mikä minua vaivaa?" Sitten hän kertoi hänelle kaiken, mitä oli tapahtunut, ja sanoi: "Pelkään että minulle voi tapahtua jotain.”

Pelkästään Muhammed itse ei epäillyt, että demonit olivat hänen paljastustensa lähde, vaan selvästi monet hänen aikalisensakin uskoivat siihen, että hänen ilmoituskokemuksensa olivat demonisia ja hän oli riivattu. He kääntyvät pois hänestä ja sanovat: 

”Mutta sitten he kääntyivät hänestä (halveksuen) pois ja sanoivat: Hän on hullu, jota on opetettu."  Savun suura 44:14 ja "ja he sanoivat: "Pitäisikö meidän hylätä jumalamme hullun runoilijan takia?" Riviin järjestettyjen suura 37:36

Ilmeisesti oli tarpeen, että Allah tulisi Muhammedin luo puolustamaan häntä ja vastasi heidän kritiikkiinsä itse Koraanissa:  

(Ihmiset!) Tämä teitä seurallaan siunaava [Muhammad] ei ole hullu (Kaikki mitä hän sanoo, on totta.) Hän on tosiaan nähnyt (valtaistuimen Herran rajattoman kauneuden ajan ja paikan tuolla puolen) loistavassa horisontissa. Ei hän (eli kunnioitettu Profeetta, siunaus ja rauha hänelle) ole ktisas (kertoessaan) kätketystä. (Valtaistuimen Herra ei ole jättänyt häneen puutteita) Ei tää (Koraani) ole kirotun Saatanan puhetta.  (Sammuksiin käärimisen suura 81:22–25) 

Ei se [Koraani] ei ole runoilijan puhetta (joka on kirjallisten taitojen tuotos). Teillä on vain vähän uskoa. Eikä se ole ennustajan puhetta (joka koostuu osuvista arvauksista). Te otatte vain vähän neuvoja vastaan. Sen on lähettänyt kaikkien maailmojen Herra.  (Vääjäämättä koittavan suura 69:41-43)

Monet tutkijat ovat vakuuttuneet siitä, että Muhammed oli joko epileptinen tai demonien riivaama tai molempia. Aikalaisten reaktiot hänen kokemuksiinsa eivät ole yllättäviä. On syytä huomauttaa, että voidaan tunnistaa erilaisia kohtaustyyppejä,  jotka muistuttavat hyvin läheisesti epilepsiaa. Jeesuksen luo tuotiin nuori poika, joka oli "epileptikko" (Matteus 17:15) ja joka kärsi epilepsian äärimmäisistä muodoista (hän putoaisi yhtäkkiä alas, kouristi eikä pystynyt puhumaan). 

Matt. 17:15 ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä epilepsia ollut luonnollinen, mutta demonisesti aiheutettu. Kaikki kolme evankeliumin kirjaa (Matteus 17, Markus 9 ja Luukas 9) väittävät, että Jeesus karkoitti saastaisen hengen lapsesta ja paransi pojan. 

Matt. 17:18 Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä hetkestä terve. 

 Mark. 9:25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene".

 Luuk. 9:42 Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä. 

Kun apostoli Pietari kuvailee, että kaikki profetiat on saatu Pyhän Hengen johtamina Jumalalta ei ihmisen tahdosta. 

 2Piet. 1:21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.

Muhammedin kokemus oli paljon suorempi, hurmioituneempi ja tumma. On tärkeää huomata, ettei yksikään Raamatun profeetoista koskaan kyseenalaista ilmoitusten lähdettä. Muhammedin kokemus oli samankaltainen kuin spiritistin tai jonkun sellaisen kokemus, joka  kanavoi henkiä. Hän ei ollut varma mistä lähteestä oli ilmestyksensä saanut. Pelottava ja pakottava kokemus se hänelle kuitenkin oli.

 Muhammedin paljastukset – siemenet, joista islam syntyi – alkoivat keskellä väkivaltaista ja synkkää kohtaamista jonkinlaisen henkisen olennon kanssa Hiran luolassa. Muhammedin elämä sisälsi ajanjaksoja, jotka sisälsivät merkittävää harhaa tai räikeää henkistä sortoa. Islamia tarkastellessa tulee nähdä myös sen lopullinen näkemys tulevaisuudesta, jossa tapaetaan jokainen juutalainen, kristitty ja ei-muslimi maailmasta.